Liity jäseneksi lukemalla koodi!

‹ Takaisin

Mitä Metsästyskoiraliitto tekee, kun petopolitiikka on niin huonossa jamassa maassamme

 

 

Jukka Immonen 30.8.2026

 

Kysymykseen, mitä Metsästyskoiraliitto tekee, kun petopolitiikka on niin huonossa jamassa maassamme, eikä valoa tunnelin päässä näy, voin ottaa omalta osaltani kantaa. Ja uskon, että koko hallitus on tässä asiassa samoilla linjoilla.

 

Asiaan otettiin voimakkaastikin kantaa silloin, kun sen aika oli. Siis jo ennen liiton perustamista. Liiton perustaminenhan tapahtui vasta kuluvan vuoden alussa. Mutta siemen sille oli kylvetty jo yli 10 vuotta sitten. No, miten sitä kantaa otettiin? Henkilöinä on oltu mukana jo kansalaisaloitetta suuren suosion saaneen kansalaisaloitteen käynnistämisessä muutamia vuosia sitten. Voisi sanoa, että se oli eräs vaikuttavimmista syistä sille, että petopolitiikkaa alettiin lainsäädännön osalta muuttaa. Aloitehan sai myös eduskunnassa valtavan suuren enemmistön taakseen. Ministeriö ja ministerin perustama erityinen työryhmä työsti ehdotusta lakimuutokseen.

Muutoksiin liittyen on pyydetty lausuntoja osapuolilta. Myös Metsästyskoiraliitto antoi lausuntonsa ja erityisesti sutta koskien todella hyviä lausuntoja ja neuvoja antoivat myös muut tahot. Mukaan luettuna Korkein Hallinto-oikeus. Valitettavaa on, ettei ministeriön virkamiehet juurikaan kuunnelleet hyviä neuvoja, eikä poliittinen ohjaus ollut riittävän vahvaa kannustamaan virkamiehiä parempaan. Lakimuutokset tulivat eduskunnan käsittelyyn ja ne hyväksyttiin. Välitilinpäätös tuli nopeasti kannanhoidollisiin karhunkaatolupoin liittyen. Hallinto-oikeus laittoi luvat toimenpidekieltoon. Tämä oli arvattavissa. En tiedä oliko tämä mikään yllätys virkamiehille, vai oliko tämä tavoitekin lopulta, koska neuvoja ei huomioitu.

 

Nyt tilanne on se karhun osalta, että talvella tulee hallinto-oikeuksilta päätökset, joista 100% varmuudella valitetaan, olipa päätös kumpaan suuntaan tahansa. Korkein hallinto-oikeus käsittelee valitusta ajallaan ja syksyn 2026 karhunmetsästyskausi livahtaa suurella todennäköisyydellä ohi, ennen kuin päätös on saatu. Mikäli lakia nyt edelleen rukataan talven aikana, niin koko rumba alkaa alusta. Jos silloin laki saadaan toimivaksi, niin metsästys voisi olla mahdollista joskus 2028-2030 välisenä aikana ensimmäistä kertaa poronhoitoalueen ulkopuolella.

 

Ongelmia on monella tasolla tai monenmoisia, muutama keskeinen tässä:

1. Laissa ei ole selviä perusteita kirjattu lupahakemuksien hyväksyttäviksi perusteiksi. Perusteet pitäisi olla sellaisia, että normaali luvanhakija voi niitä käyttää suoraan perusteluna luville. Jos perustelut jätetään ympäripyöreiksi, pitäisi hakijan kyetä ne tekemään konkreettisiksi, mikä on kohtuutonta. Tähänhän lupahakemukset ovat lähes aina kaatuneet viimeistään hallinto-oikeuksissa. Viimeksi myös keskisen kannanhoitoalueen lupahakemukset Riistakeskus tyrmäsi samalla perusteella.

2. Lakia säädettäessä ei ole uskallettu yhtään haastaa tulkintaa siitä, miten jotkut haluavat direktiiviä tulkita. Pitäisi olla selkärankaan tehdä se ja laatia kansallisesti toimiva laki. Siitähän voi joku taho valittaa EU-tuomioistuimeen jotakin reittiä, mutta siinähän se tulkinta punnittaisiin. Nyt pelataan varmanpäälle, kuin LuKe arvioidessaan petojen vähimmäiskantoja.

3. Ei ole uskallettu poliittisesti päättää petojen vähimmäiskannoista maassamme. Tämä olisi pitänyt uskaltaa tehdä. Ruotsissa näin on tehty ja siellähän metsästetään nyt karhuja. On metsästetty myös susia. Meillähän karhu on aivan selkeästi saavuttanut aikaa sitten suotuisan suojelun tason, siitähän ei ole epäselvää. Mutta, laki jättää porsaanreikiä, joita metsästyksen vastustajat käyttävät hyväkseen.

4. On jätetty erittäin vahva valitusoikeus, jota käytännössä on käyttänyt muutaman henkilön yhdistys, jonka jäsenet eivät edes asu paikkakunnilla, joiden luvista ovat valittaneet. Oikeusvaltiossa pitääkin voida valittaa virkamiesten päätöksistä. Mutta, jotakin rajaa siinä pitäisi olla. Pitää muuten muistaa, että poronhoitoalueella karhua metsästetään asetuksella myönnetyin lupien turvin, ei virkamiespäätöksin tehtyjen päätösten, kuten täällä etelämmässä.

 

Mitä jatkossa? Kyllä nyt pitää jaksaa vain kannustaa vaaleilla valittuja päättäjiä pitämään vaalilupauksensa ja hallitusohjelman kirjaukset. Ilmaista, että tehkää lainsäädäntö uudelleen ja tällä kertaa kunnolla. Tähän kannustan meitä kaikkia. Vaikka päättäjät ovat pätkätyöläisiä, niin heillä kuitenkin on se päätösvalta. Vaikka virkamiehet pysyvät viroissaan näköjään "ikuisesti", heidän pitäisi toimia päättäjien ohjaamina.

 

Metsästyskoiraliitto käy jäsenyhdistystensä kanssa keskusteluja syksyn aikana. Tavoitteena on ottaa seuraava askel liiton toiminnassa. Päättää painopistealueista toiminnassa jatkoa varten ja ottaa toimintaan mukaan yhdistykset, niin päättäjinä, kuin toimijoinakin.

 

Petoasioihin liittyen tulisi organisoida petolaskennat metsästäjävetoisesti, koska tämän hetken LuKe:n arvioita on hyvin vaikea ottaa todesta. Petokantojen kasvu verrattuna moneen verrokkimaahan on virallisen laskennan mukaan lähes mitätöntä, kun se muualla on varsin selvää. Jossakin on mätää ja nämä arviot on syytä haastaa. Vielä ei ilmastonmuutos ole niin pitkällä, ettei lumijälkilaskentoja karhua lukuun ottamatta voida tehdä.